kanervaviitanen Se toinen poliitikko-Kanerva.

Nuorten psykiatrisesta hoidosta säästäminen on kallista

Vuoden 2016 lopussa joka sadas 16-29-vuotias helsinkiläinen nuori sai työkyvyttömyyseläkettä. Yksi ylivoimaisimmista syistä varhaiseen eläkkeelle jäämiseen oli mielenterveysongelmat (Nuorten hyvinvointikertomus 2017). Nuoren työkyvyttömyyseläke ei ole päätä huimaava summa, jolla elettäisiin leveää elämää skumppapulloja poksautellen. Oikeastaan siinä ei ole mitään kadehdittavaa. Miltä tuntuisi olla parikymppisenä niin huonossa psyykkisessä kunnossa, ettei pysty opiskelemaan eikä käymään töissä? Uskallan vetää mutkia suoriksi ja väittää, ettei kukaan ihminen ole vapaaehtoisesti psyykkisesti täysin romuna. Se ei myöskään ole yksilön häpeä, vaan se on pitkälti liian niukkojen hoitoresurssien häpeä.

Suomessa moni nuori saa oikein hyvää psykiatrista hoitoa. Yhä useampi nuori pääsee psykoterapiaan, saa oikean diagnoosin, oikeat lääkkeet sekä oikean tuen. Tästä voimme olla ylpeitä ja kiitollisia. Kiitollisuudesta huolimatta tahdon ravistella nykyistä systeemiä; voisimmeko tehdä asiat vielä paremmin? Voisiko nuorisopsykiatrian osastopaikkoja lisätä? Voisiko psykoterapeuttien koulutuskiintiötä kasvattaa? Voisiko nuorten itsetuhoiset puheet ottaa vakavasti päivystyksessä aina eikä ohjata nuorta kotiin ”rauhoittumaan”?

Tuore tutkimus osoittaa, että on pitkälti sattumasta kiinni, pääseekö nuori tarpeeksi ajoissa hoitoon. Alueelliset erot ovat suuria ja yksi iso ongelma on matalan kynnyksen hoitokontaktien sekä nuorten luokse tulevien palveluiden vähyys (Helsingin Sanomat 2018). Siitä ei ole yksimielisyyttä, ovatko nuorten mielenterveysongelmat lisääntyneet vai tulevatko ne nykyään vain helpommin esille. Oli miten tahansa, meillä ei ole varaa siihen, että toinen nuori pääsee hoitoon ja toinen saa kehotuksen kokeilla kirkasvalolamppua.

Valtion kassa ei tietenkään ole pohjaton säästöporsas. Emme myöskään voi perustaa talouttamme kivuliaan korkeaan tuloverotukseen. Säästöjen ei silti tarvitse kohdistua niihin menoihin, joista säästäminen käy kalliiksi. Maassamme maksetaan muhkeita yritys- ja maataloustukia, rahoitetaan ei-välttämättömiä hankkeita sekä tarjotaan tulonsiirtoja ihmisille, jotka niitä eivät taloudellisesti tarvitse. En sano, että kukaan nuori ei enää joutuisi työkyvyttömyyseläkkeelle, jos psykiatrisen hoidon resursseja lisättäisiin. Sen sanon, että työkyvyttömyyseläkettä nostaisi harvempi kuin joka sadas.
 
Kirjoittaja on liberaalipuolueen Facebook-vastaava ja liberaalinuorten järjestösihteeri, joka on toisinaan hyvin, hyvin vihainen nuorten puolesta.

 

Lähteet: 

Sattuma ratkaisee, miten teini saa apua mielenterveyden horjuessa – Tuore tutkimus ei löydä tähän järkevää syytä. 2018. Helsingin sanomat. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005572334.html

Työkyvyttömyys. 2017. Nuorten hyvinvointikertomus.
http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/elama-ja-terveys/...

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Klaus Viitanen

Tämä on jälleen yksi esimerkki asioista, joissa yhteiskunta voi säästää pitkällä tähtäimellä satsaamalla ennaltaehkäisyyn. Kun puututaan ongelmiin ajoissa, säästytään turhilta työkyvyttömyyseläkkeiltä. Tosin tämän asian ymmärtämiseen ei tarvitse olla liberaali...

Käyttäjän kanervaviitanen kuva
Kanerva Viitanen

Ei tämän asian ymmärtämisellä olekaan mitään tekemään puoluepoliittisen taustan kanssa.

Klaus Viitanen

Sitä suurempi on ihmetykseni siitä, että mitään ei asialle tapahdu, vaikka sitä on vatvottu vuosikaudet. Aina on puhuttu siitä, että nuorisopsykiatrisiin palveluihin tarvitaan lisää rahaa, joka pitkän päälle tulee korkojen kanssa takaisin. Jostain syystä resurssikehitys menee kuitenkin aina vain päinvastaiseen suuntaan...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset